Joulukalenteri luukut 1-6

Vaihdoimme toista joulua peräkkäin Suskin kanssa joulukalenterin. Meillä oli molemmilla ”aika” haipakkaa syksy, niin välillä tipahteli ajatukset matkasta ja adventtikalenterista tulikin joulukalenteri. Onneksi oli pikkujouluristeily, niin siitä alkoi kiri luukkujen kanssa.

Suski laittoi taas niin ihan säntillisesti luukut esille, ja niitä näkee Instagramin puolelta täältä. Kuvaan omat luukkuni tänne blogin puolelle, kun vihdoin on hieman rauhoittunut ja loma alkoi.

1.12. Luukku kätki taakseen yksiön Neidille joulukoristeen kimaltavine käpyineen lasiastiassa. Miten onkaan juuri oikean värinen? 😉

2.12. Luukusta löytyi peili Kalmanhanaukio 12:sta eteiseen. Kevään myötä alan laittamaan Siriuksen taloa kuntoon Kotikolon rinnalla.

3.12. -Fred, mitä sulla on siinä? -Käytiin Georgen kanssa vähän iskunkiertokujalla… Eli kummituksen käsi tulossa kehyksen läpi avaimen kanssa, tää on niiiiiin siisti!

4.12. Fred ja George saivat uudet luudat! Musta tuntuu, että pojat ovat ottaneet viime vuonna joulukalenterista saadut huispausvälineet mukaan ja häipyneet pelaamaan.

5. Ja 6.12. Luukuista tuli Mollyn tekemää keramiikkaa. Aivan ihanat pumpkin spice latte’t vaahtokarkkien kera sekä tarjoiluastiat. Suski on niin taitava näiden polymeerimassojen kanssa!

Snadit Kyläjuhlat 

Tänä vuonna Suuressa Snadissa järjistettiin miniasuntomessujen sijaan Kyläjuhlat (Somessa omalla hastagilla #snaditkyläjuhlat) . Kyläjuhlien periaatteena oli interaktiivinen näyttely, johon jokainen kävijä saa osallistua ja se muuttui pitkin viikonloppua. Itse en ehtinyt mukaan päivystäjäksi oman myyntipöydän takaa, mutta pääsin mukaan Kyläjuhlien suunnitteluun.

img_8411img_8511img_8512

Alla on kuvapläjäys minun kameraani tallentuneista otoksista – puhukoot kuvat puolestaan:
img_8410img_8420img_8417

Laimi-Lyydia ja Kaipuun Kavaljeerit olivat saapuneet keikkakiertueeltaan viihdyttämään kyläjuhlien vieraita. Pian oli koko lavanedus täyttynyt jalalla koreasti laittavista vieraista. img_8422No mutta.. Kukas muukaan lavalla yrittää varastaa show’ta kuin Ben!img_8408Yksi omista suosikkikohdista Kyläjuhlilla oli Taru Astikaisen tekemä silhuettitaiteilijan koju. Kertakaikkiaan aivan ihana! Yksiön Neitikin kävi taiteilijan luona. img_8416Luna ja Ginny (Susannan porukoista olivat päätyneet istuskelemaan talon seinnustalle väkijoukon hälinän ylle. img_8414

img_8413

Sunnuntaina aamusta koirilla oli jo onnenpäivät, kun pääsivät valloittamaan penkkejä ja herkuttelemaan makkispekkiksillä.
img_8412
img_8409

-Koukkujalka, on aika lähteä kotiin, maanitteli Hermione

 

Lämmönlähde -minikalustekisa Suuressa Snadissa 2017

Oman työni inspiraationa toimi vähetellen Tanskasta rantautunut Hygge-trendi. Hyggeä tai hyggeilyä on vaikea suoraan kääntää suomenkielelle, koska termi on vierasperäinen. Hyggeilyn perusideana on välttää kaamosmasennusta/stressiä tarkoituksellisella hyvänolon tuonnilla. Halusin luoda nurkkauksen, johon itse menisin mielelläni purkamaan kiireisen arjen paineita. Työn valmistuminen oli vaakalaudalla viimeiseen päivään saakka. Perjantaina sain seinät kasaan; printtailin verhoja; liimailin ja viimeistelin. Minulla miniatyyriharrastus on sellaista, että teen itse paljon, mutta messuilta on myös ihana shoppailla minejä. Nurkkaukseen päätyi viimeistelyvaiheessa muutamia kanssaharrastajien töitä, joille en aikaisemmin ollut löytänyt sopivaa paikkaa.

Saatoin työn matkaan vaaditun kuvauksen kanssa: ”Pohjoismaiset naapurimme Tanskassa ovat kehittäneet oman menetelmänsä pimenevää vuodenaikaa vastaan. Hygge [huːɡə] ei suoraan käänny suomenkielelle, mutta sitä voi lähestyä enemmän tunnetilan kautta. Hygge onkin lämmön ja rauhan hakemista sisäisen rentoutumisen kautta kiireettömästi mieleisten asioiden parissa nautiskellen. Lämmönlähde -kilpailutyö kuvastaa niitä asioita, millä itse löydän sisäisen lämmön stressaavan arjen keskellä.”


img_8397

Matto: Katriina Aalto / Villasukat: Maija Rautiainen / Kahvikuppi ja lautanen: Wooper / Kranssi: Katrina Rauhaniemi / Kori: Johanna Keronen / V. pun kori: Marcellen minit 

Tässä kaikki kilpailuun osallistuneet työt:

img_8385img_8386img_8387img_8388img_8390img_8391img_8392img_8393img_8394img_8395img_8396

Kiitos kaikille äänestäjille!

Suuri Snadi La 14.10.2017

Suuren Snadin paikka olikin tälle vuodelle vaihtunut Energia Areenasta Otahalliin. Lähdin perjantaina viemään minejä ja tarvikkeita paikan päälle. Pöydän laittoon meni parisen tuntia, mutta samalla helpottui seuraavan aamun kiire.

Kello soitti 7:40 herättäen hieman vähän nukutun yön jäljiltä. Todellisuudessa itse olin ollut jo hereillä kuuden jälkeen, kun mielessä pyöri ’missähän on ne viime vuodelta jääneet jäälyhdyt – löytyisikö vielä löytökoriin jotain ylimääräistä työhuoneesta – olenkohan muistanut kaiken…’ ja sata muutakin asiaa. Autoon pakattiin viimeisen minit ja sitten äkkia viimeistelemään loput hinnat sekä illalla valmistuneet minit. 
img_8300-1
img_8303-1img_8304-1

Yleisen fiilistelyn jälkeen J jäi hoitamaan myyntipöytää päästäen minut shoppailemaan ja kyläjuhlille. Miniasuntomessut olivat tänä vuonna interaktiivinen Kyläjuhla -näyttely, jota somessa on kuvien muodossa mainostettu tagilla #snaditkyläjuhlat. Yksiön Neiti huristeli paikalle Vespallaan tutustumaan hulinaan.

img_8301-1
img_8308-1img_8307-1img_8306-1img_8309-1

…No mutta ketkä saapuivat paikalle..? Tietenkin Peppi ja Taneli, koska eihän näin mielettömiä juhlia voi jättää välistä; Kyläjuhlat ja Halloweenin kurpitsajuhlat samaan aikaan! Seuraavaan postaukseen taidankin jättää tämän kaksikon menon, koska kuvamateriaalia puhelimesta löytyy enemmissä määrin.
img_8305-1
img_8298

Kiirus päivä kaiken kaikkiaan oli, mutta erittäin mukava. Nyt sitä tässä istustelee väsynyt myyjä sohvalla päivitellen illan mittaan somea jäätelöpurkki toisessa kädessä. Myyjäkooma taitaakin iskeä totaalisesti vasta huomenna… 😀

Kesä-swap

Lähdin lähestymään muutamia harrastajaystäviäni, että olisiko kiinnostusta lähteä pieneen vaihtoon mukaan. Tarkoituksena oli hieman tehdä kesävaihtarit ennen juhannusta ja paketteihin kääriytyi jotain kesään liittyvää. Mukaan lähtivät Anna, Mirja, Salla ja Suski! 

Minulta muille lähti emalisoikkoon istutetut kukat, muutama siemenpussi ja sipuleita. Maalasin soikot ohuesta pahvista ja lisäsin kukkakoristeet toiselle sivulle: 

Sitten oli kamala jännitys, mitä muiden paketeista tulee….! Ja sieltähän tuli kaikkea ihanaa: 

Sallalta:


Annalta:


Suskilta:


Mirjalta:

Ihan mielettömän taitavia olette ja kaikilla niin persoonallinen ote! Vihdoin koittaa rauhallisempi viikonloppu ja jo odotan, että pääsen laittamaan paikalleen nämä sekä siivoamaan työhuonetta. Kiitos kaikille ❤

Kohti messuja 1/5 – Suunnittelu

Ajat ovat muuttuneet aikalailla siitä, kun ensimmäisille messuille suuntasin äitini mukana Lahteen. Muutama polymeerimassaleivonnainen oli rasiassa, mitä sitten aseteltiin pöydässä omalle paikalleen. Omassa messuilussa oli hieman taukoja kiireisen 1:1 elämän ja kiinnostuksen hakiessa uusia ulottuvuuksia takia. Nykyään satunnaisesti menemme muutamille messuille silloin, kun siitä ei itselle aiheudu liikaa ylimääräistä stressiä.

Kaikki lähtee oikeastaan suunnittelusta. Kun metatyötä on tehty tarpeeksi, ei viimeisen viikon paniikkia synny. (…ja sitten kaikki minua yhtään enemmän tuntevat nauravat ääneen, kun teen yleensä kaiken viimeisen viikon aikana! 😀 ) Kuitenkin tapahtu itse tekeminen viikon tai kuukausien aikavälillä, takana on paljon suunnittelua. 

Ensin lähden liikkeelle ajatuksesta ’mitä uutta voisin tehdä, jotta mieli pysyy virkeänä ja mitä haluan kokeilla’. Hulluimpia ajatuksia tulee listattua vihkoon ja osa jää hautumaan mietintämyssyn alle. Jos ideoihin on liittynyt esimerkiksi jonkun tuotemerkin pakkauksia minikoossa, olen ottanut yhteyttä  kyseiseen yritykseen ja neuvotellut kirjallisesti luvan tehdä. 

(Kuva lainattu luvan kanssa)

Seuraavaksi suuntaan Pinterestiin. Tämä visuaalisesti herkku inspiraation lähde. En kuitenkaan etsi suoraan minikoossa olevia esineitä tai ohjeita vaan selailen aitoja ruoka- ja sisustuskuvia sekä ihan vain palloilemalla, mitä eteen sattuu. Välillä tuntuu, että mikään ei oikein innosta ja toisinaan en saa nenää irti ruudusta millään. Kun ideoita lähtee heräilemään, mietin kuinka voisin sen toteuttaa mininä. Forssan messut ovat aikaisempiin vuosiin nähden hieman poikkeus, koska halusin miettiä omaan myyntipöytään pientä teemaa. Toteutus menee testiin myöhemmin! 

Suunnitteluvaiheessa kartoitan myös materiaalitilanteen. Sopivia tarvikkeita käyn hakemassa paikallisesta askarteluliikkeestä tai sitten tilaan maailmalta. Valikoimia on supistettu laajasti, minkä vuoksi tilaaminen on hyvin yleistä. Kuitit laitan talteen ja merkkaan ylös menot kirjanpitovihkoiseen. Tekeminen on mukava aloittaa, kun kaikki ei ole aina loppu, koska muuten tekemisestä tulee pätkittäistä ja hyvin raskasta. Myös samalla tarkistan, millainen tilanne on pienien pussien osalta, koska messupäivänä minit on helppo pakata pusseihin ja siirtää uusia omistajia ilahduttamaan. 

Tästä minun valmistautuminen lähtee! Olisi kiva kuulla kommentteja teidän valmistautumisesta tai ihan vaan yleisiä ajatuksia 🙂 32 päivää enää Forssaan! 

Leiriviikko

Kerhomme järjesteli sarjassaan toisen nukkekotileirin kerholaisille. Viikon ajan klubihostimme Suski piti ovia auki, ruokahuolto oli yhdessä suunniteltu ja toteutettu joka päivälle sekä isommat koneet nostettu esille. Itselläni oli työviikko, kuten viime vuonnakin, mutta onneksi sattui aamuvuoroa. Pikaisesti suoraan töistä suuntasin kerholle pienistä etäisyyshidasteista huolimatta joka päivä! 

Aloitin tekemään pitkään puhetasolla ollutta Weasleyn veljesten pilailupuotia, joka on saanut inspiraation yhdistettynä elokuvalavastusta ja J. K. Rowlingin alkuperäisten kirjojen maailmaa. Koko roombox lähti liikkeelle isäni löytämästä viinilaatikosta, johon piti saada hieman aukkoja.



Dremel lauloi ja savutti, mutta reijät onnistuin saamaan. Päädyn ja ikkunat, kun olin saanut tehtyä, istuskelin tyytyväisenä siihen saakka kunnes tajusin oviaukon puuttuvan – eikun takaisin ulos. Välipohjan eli toisen kerroksen lattian tein kapalevystä, jonka päällystin munakennoista leikatuilla laatoilla. Onneksi paikassa jemma oli iso pussillinen 

Sitten lähti käyntiin julkisivuprojekti, joka kestikin koko loppuleirin; ensin ladottiin yksitellen leikatut tiilet, sitten maalia, koristelistoja ja -maalauksia. Aikaa meni, mutta olen tyytyväinen kuinka väriyhdistelmät toimivat graffiteineen. 

Ehdin hieman aloittaa näyteikkunan tekemistä, mutta se jäi toistaiseksi vielä kesken ja odottamaan seuraavaa puuhastelukertaa. Hetkeksi kauppa joutuu jäähylle, koska on aloitettava suuremmalla vaihteella Forssaan valmistautuminen. Tarkoituksena on julkaista täällä blogilla viisiosainen juttusarja omasta valmistautumisesta. 🙂 

Tuliaisia maailmalta

Sain viime viikolla vihjauskuvan New Yorkista, että salainen tuliaistehtävä on käynnissä. Tämähän alkoi jo jännittämään, koska aikaisemmin en ole itse käynyt kyseisen kaupungin nukkekotikaupassa ’Tiny Doll House’. 

Jälkeenpäin kuulin, etteivät Googlen aukioloajat olleet pitäneet paikkaansa, kun J oli saapunut sinne lähempänä jo sulkemisaikaa. Myyjä oli ollut kuitenkin erittäin mukava ja palvellut edellisen asiakkaan loputtua asiantuntevasti. Edellistä yläluokan rouvaa oli kauheasti kiinnostanut, mistä nuoret miehet olivat saapuneet Manhattanille – kuulemma sai pienen suomenkielen oppitunninkin heiltä! 😀 

Tänään ilo ratkesi ensin, kun sain J:n takaisin maailmalta ja sitten asetuttua aloilleen matkalaukusta kaivettiin valkoinen paperipussi. Sisällön nähdessäni hiljaiseksi veti, koska aivan mielettömiä niin kuin itse J on. ❤ 

Liimat ovat Michael’silta, jossa valitettavasti oli ollut aika tyhjää. Kuitenkin kangasliimat tulevat käyttöön, kun olen innostunut näitä miniväen vaatteita tekemään! Luna heti ensimmäisenä kiinnostui kauniista maljakkoista, joihin voisi laittaa kasvihuoneen leikkokukkia. Mollyn keittiöön siirtyvät ihanat vihreät jalalliset kulhot ja pitsireunaiset lautaset. Yksiöönkin tästä taitaa päätyä kultainen Vapaudenpatsas sekä pieni siro sitruspuristin. 

Kesä/syksyprojektikseni aloitankin työhuoneen siivoamisen ja järjestämisen aina yksi laatu kerrallaan. Lisäksi siivoan jokaisesta talosta esineet paikalleen ja pölyt pois sekä sesonkiminit omiin laatikoihin! En ota tästä stressiä, mutta askel kerrallaan. 

Lauantai Lahdessa

Tänä vuonna emme olleet myymässä Lahden markkinoilla oman opparini ja uusien työkuvioiden vuoksi, kun kaikkialle aina ei pysty repeämään. Päiväreissulle kuitenkin lähdin Lahteen ja aamupäivästä Lotilan koululle tekemään miniostoksia. Siitä on monta vuotta, kun viimeksi emme ole olleet myymässä äitini kanssa Lahdessa. Hieman outoa oli saada tehdä ostoksia hieman enemmän ajan kanssa ilman pikaista kiirettä takaisin pöydän taakse! 

Matkaan lähti muutamia materiaaleja ja pääosin käsintehtyjä miniatyyreja eri tekijöiltä. Samalla toi Mirjalle hänen swappi-paketit kesävaihdon osalta, minkä järjestin tässä kaiken hässäkän keskellä. Oli kuitenkin mieltä virkistävää tälläinen swappi ja aivan ihania minejä sain! Laitan tänne kuvia, kun viimeisetkin paketit ovat päässeet perille. Jännitystä pidetään vielä ilmassa. Nyt kuitenkin ostoksiin: 


Muutama heräteostos tuli; polkupyörä, mikroskooppi..jne. Noh, lähden aina messuille katselemaan, mitä sattuu pistämään silmään. Harvoin etsinnässä on mitään tiettyä. 🙂 

Valkovaaleanpunaiset villasukat näin fb:n nukkekotiharrastajat ryhmässä etukäteen, minkä vuoksi suuntasin Marian pöytään ensimmäisenä. Siitä sitten Mirjan luo, mistä löytyi mm. tuo ihana Naked Cake marjoilla. 

Sitten katsaus Kellari-roomboxeihin (kärkikolmikko järjestyksessä ja muut satunnaisesti kollaaseissa):


Mukava päivä oli ja seuraavaksi messuillaan Forssassa, missä olemme myymässä äidin kanssa! Toivottavasti siellä nähdään! 🙂 

Taloista ulkoilmaan

Halusin kirjoittaa alkavan kesäkauden kunniaksi siitä, kuinka minejä voi kuvata monenlaisissa ympäristöissä. Peppi ja Taneli ovatkin seikkailleet instagramin puolella (@pippiandtaneli ja jos ei ole instagram-sovelluksen käyttäjä Googleen: instagram pippiandtaneli) järvenrannalla, jäähallissa, puistoissa, kasvimaalla… Vain mielikuvitus on ollut rajana. Ulkona on todella paljon mahdollisuuksia, joilla saa kuviin erilaista syvyyttä. Ehkä jos innostun voisin kirjoittaa myöhemmin toisen artikkelin perspektiivin käytöstä ulkokuvissa, mutta nyt keskityn enemmän yksittäisien esineiden kuvaamiseen.

Ensin lista asioista, joita on hyvä ottaa mukaan:

  1. Kamera – oli se sitten pokkari, puhelin tai hieman järeämpi järkkäri
  2. Minejä – sellaisia, jotka eivät mene rikki, jos hieman kaatuvat tuulessa tai tippuvat oksalta (pakkaa ne pieneen rasiaan, eikä kerralla kannata ottaa liian montaa asiaa mukaan)
  3. Pinsetit – helpottavat asettelua
  4. Kaksipuolista teippiä tai Tacky Waxia yms.

Itse poimin mukaan muutamia keskikokoisia asioita, että asettelu olisi aluksi helpompaa eikä turhautumista tulisi niin paljoa. Ulkona esinee tulee kaatumaan ja alla olevat sipulit taisin asetella viisi kertaa ennen kuin ne asettuivat paikalleen. Mineistä osa on ostettu messuilta ja osan olen tehnyt itse. 🙂

Sitten matkaan.

Ensimmäiseksi vaikuttaa suuresti sää. Suosittelisin välttämään kovin tuulisia ja sateisia päiviä (toinen asia on jos sadetta haluaa käyttää tehosteena). Kuvien onnistumiseen vaikuttaa ulkona oleva valoisuus. Pyrin itse välttämään kaikista kirkkaimpia tunteja päivistä noin 12-14 välillä, koska silloin tulee yleensä helposti epätoivottuja varjoja ja vaaleat sävyt palavat puhki. Iltaisin ’kultainen tunti’ on auringon laskiessa ihanteellinen, jos haluaa käyttää pehmeämpää ja kellertävämpää valoa hyväkseen.  Kuvauspaikkaa valittaessa kannattaa katsoa asettuminen siten, että aurinko olisi selän takanasi hieman epäsuorasti. Esineet jäävät tummiksi, jos kuvaat suoraan aurinkoon päin.

Seuraavaksi vaikuttaa millaisen taustan kuviin haluaa. Yleensä esineet nousevat parhaiten esiin yhteensopivalla taustalla niitä korostaen. Otetaan seuraavaksi pieni esimerkki taustoista:

Muistilehtiön tyyli on hieman rosoisempi, värit murrettuja ja maanläheisiä. Sama sävytys on kannussa, johon valitsin lähellä olevia vuohenputken kukkia kokonsa ja vaalean värinsä puolesta. -> Valitsin kallion kuvauspaikaksi.

  1. Versio kallion jäkälien päällä, jossa on samaa sävytystä

2. Versio samalla kalliolla hieman eri kohdassa. Kuvan tausta ei toimi kunnolla esineiden kanssa, koska se vetää liikaa huomiota puoleensa.

Vinkki! Kannattaa kokeilla monessa kohdassa sekä asetella esineitä eri tavoilla.


Taustan materiaaleillakin on suuri vaikutus. Olisin halunnut kokeilla kuvata kasviksia lähellä kasvimaata tai pellon reunassa, mutta tällä reissulla ne eivät olleet ihan vieressä. Taustaan ideat lähtevät pitkälti niistä mineistä, mitä haluan kuvata. Mahdollisimman aitoon ympäristöön sijoiteltuna kuvista tulee aidompia ja samalla mittakaava korostuu.

Ylempänä oleva kallio sopii kalliosta ja sammaleesta paremmin taustaksi. Alemmasa kuvassa tausta ei korosta värejä, on liian sekava, ja kaikki on vaan pielessä. 😀 Tiiviimmällä rajauksella kuvasta voisi saada kuitenkin käyttökelpoisemman, mutta itse en nyt niin kovin vain tykkää…

Sitten kolmantena on luonnosta löytyvien rekvisiittojen käyttö. Tämä on ihan parasta! Kukilla, kivillä ja lehdillä esimerkiksi saa korostettua mittakaavaa. Samalla kuviin saa luotua hieman enemmän tunnelmaa. Punottua koria kuvasin rannassa kiven päällä ja taustalle sijoittelin koivunoksan tuomaan kuvaan kaivattua korosteväriä. Lopputuloksesta tulikin kovin kesäisen oloinen. Koriin olisi voinut asetella vaikka saunatamineita 1:12 koossa, jos olisi halunnut tuoda lisää yksityiskohtia kuvaan. Joskus kuitenkin vähemmän on enemmän, jolloin yksittäinen esine pääsee oikeuksiinsa.

Suurin neuvoni on kuitenkin kokeellisuus! Kamera ja minejä mukaan, niin luonnossa saattaa mennä monta tuntia helposti. Ihan sama vaikka joku hieman vieressä katsoisi! 😀 Nämäkin kuvat on otettu 5 minuutin päästä Helsingin keskustaa, joten hieman sovellusta vain taustojen käyttöön: Kaupunki ei ole mikään este. 🙂